17.2.2022
Hannu Hyyppäa,b, Marika Ahlavuoa, Matti Kurkela a
aAalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, MeMo
bMetropolia AMK, Rakentaminen ja arkkitehtuuri
Avoin TKIO -keittokirja tarjoaa 26 reseptiä
Aalto-yliopisto oli vuosina 2018-2021 mukana 11 ammattikorkeakoulun kanssa kolmivuotisessa hankkeessa, jossa avoimuutta kehitettiin eteenpäin teemalla ”Avoin TKI, oppiminen ja ekosysteemi”. Rahoittajana toimi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Uudenlainen avoin ja kestävä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistettynä oppimiseen (O) hyödyntää mahdollisimman avoimia toimintamalleja. Toimiva TKIO edellyttää tekijöiden, rahoittajien, elinkeinoelämän ja ekosysteemien osalta uudistumiskykyä. Keittokirja kokoaakin keskeisimpiä hankkeen tuloksia yhteen esitellen reseptien muodossa avoimuuden vaikutusta ammattimaiseen TKI-toimintaan. Julkaisu sopii luettavaksi yhtä hyvin alan asiantuntijoille kuin aiheesta kiinnostuneille. Aalto-yliopiston MeMon artikkelit käsittelivät data-agenttimallia, TKI-tuottamista ja MeMon studio-mallia.
Poimintoja reseptikirjasta
Avoin TKIO-keittokirjan reseptit on jaettu neljään pääteemaan seuraavasti: 1. Avoin toimintakulttuuri, 2. Avoin TKI -integroitu oppiminen, 3. Aineistojen kestävä käyttö ja 4. Avoin innovaatioekosysteemi. Kahdessakymmenessä kuudessa reseptissä kuvataan se, kenelle resepti on tarkoitettu ja miten sen saisi otettua käyttöön helposti. Ohessa Aallon reseptejä poimittuna keittokirjasta.
Kokemuksia aineistojen kestävästä käytöstä – Data-agenttimalli
Aalto-yliopiston data-agenttimalli -resepti luo katsauksen datahallinnan nykytilaan Aalto-yliopistossa. Reseptissä kuvataan lyhyesti mm. sitä, kuinka tutkija-data-agentit toimivat asiantuntijoina laitoksillaan ja kouluissaan ja tarjoavat helposti saavutettavan sekä usein myös ensimmäisen kontaktin datanhallinnan tukeen.
Tiimin perustehtävä on hyvän tutkimusdatanhallinnan ja avoimen tieteen käytäntöjen tukeminen. Aalto-yliopisto järjestää vuosittain laajoja webinaarisarjoja, joissa keskitytään näihin vaihteleviin avoimen tieteen ja datanhallinnan kysymyksiin, kuten tutkimusdatanhallinta, tutkimustulosten uudelleenkäytettävyys, henkilötietojen käsittely, datan avaaminen, tallennus ja jakaminen, tutkimusetiikka ja ajankohtaiset lakiasiat. Data-agentin rooli saavutettavana kontaktina datanhallinnan moniin kysymyksiin on koettu hyväksi aineisosaksi toimivassa TKIO-ekosysteemissä. (kts. TKIO-keittokirja: Laakso & Jalava & Sunikka & Hyyppä & Ahlavuo & Kurkela 2021, 50-51).
Reseptejä avoimesta innovaatioekosysteemistä
TKI-tuottamisen reseptissä kuvataan hankkeen aikaista avoimuutta. Hankkeen aikainen näkyvyys edistää avointa toimintakulttuuria. TKI-tuottaminen edistää avointa toimintakulttuuria toimien hankkeiden näkyvyyden tukena. TKI-tuottamisessa on sovellettu ennakkoluulottomasti toimintamalleja ja tietopääoma-, tietovirta-, tiedon jalostamis-, johtamis-, markkinointi- ja tuottajateorioita.
Tavoitteena on ollut hankkeen elinkaaren eri vaiheissa hahmottaa, kuinka oleellinen tieto voisi saavuttaa parhaiten ja nopeasti toivotut kohderyhmät. TKI-tuottamisessa painotetaan myös visuaalisuutta. Hankeaikaisen perinteisen viestinnän ja lehdistötiedotteiden sekä julkaisujen lisäksi TKI-tuottamalla voidaan hankkeen elinkaaren eri aikoina esittää ja julkaista syntyviä tuloksia totuttua laajemmin. Keinoina reseptissä tuodaan esille mm. osallistavat näyttelyt, muuntuva someviestintä ja multimediatuotteiden ottaminen mukaan laajapohjaiseen viestintään elävöittämään haastatteluita ja artikkeleita. (kts. TKIO-keittokirja: Hyyppä & Ahlavuo 2021, 66–68).
Avoimen ekosysteemin osioon on päässyt Aalto-yliopistossa MeMo-tutkimusryhmässä käytössä oleva studiomalli. Reseptin avulla voidaan tehostaa pienehköjä, mutta toiminnallisia TKI-toimintaan tai maksulliseen palvelutoimintaan liittyviä tutkimusinfrastruktuureita. Malli tähtää osaamisen keskittämiseen valittuihin monialaisiin TKI-ympäristöihin.
Kevyt studiomalli tarjoaa edellytykset myös tuloksekkaalle oppimiselle. Useita infroja yhdistää esimerkiksi halu hyödyntää teknologiaa ja ohjelmistoja osana vuorovaikutusta. Infroissa tavoitellaan usein erilaisten näkemysten kohtaamisia, ideoiden ja yhteistyön viriämistä, tulevaisuusmyönteisyyttä ja uudenlaisia mitattavia tuloksia. Toiminnallisten ja toimivien infrojen tulisi näkyä myös eri tutkimustietojärjestelmissä, osoittaen studiotoiminnan vaikuttavuutta ja laajuutta. (kts. TKIO-keittokirja: Hyyppä & Kurkela & Ahlavuo 2021, 72–73).
Avoimen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuus edellyttää uusien toimintojen jalkautumista korkeakoulutasolta toiminnalliselle yksikkötasolle. Haasteena on kuinka avoimessa TKIO:ssa syntyneet organisaation strategisia tavoitteita palvelevat käytänteet jatkavat kehityskulkuaan operatiivisena toimintana erilaisissa innovaatio- ja osaamiskeskittymissä laajentuen luontevaksi toiminnaksi.
Lisätietoa:
Avoin TKIO -keittokirja: Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. 2021.
https://www.theseus.fi/handle/10024/507541
