KIRJOITTAJALLE

MIKÄ ON MODUS 3D JOURNAL? 

Modus 3D Journal on Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin ylläpitämä verkkolehti. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti (MeMo) on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteinen tutkimusinstituutti. 

Modus 3D Journal julkaisee asiantuntija-artikkeleita tieteestä ja tieteen taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä lyhyitä nostoja, näkökulmia ja blogikirjoituksia liittyen seuraaviin aiheisiin:

  • 3D-mittaus ja -mallinnus, 
  • geoinformatiikka,
  • rakennettu ympäristö,
  • insinööritieteet ja uudet teknologiat,
  • teknologia- ja innovaatiojohtaminen sekä
  • kulttuuri- ja luovat alat.

Lehden tavoite on ylläpitää ja edistää tieteeseen ja tutkimukseen liittyvää keskustelua. Lehti tuo esiin digitalisaation ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia erityisesti edustamillaan aloilla. Modus 3D Journal rohkaisee kirjoittajia monialaiseen aiheen käsittelyyn.

Käsikirjoitusten julkaisemisesta päätetään asiantuntija-arvioinnin jälkeen. Tekstien julkaisukriteereinä ovat osuvuus lehden fokukseen ja teemoihin sekä niiden uutuusarvo. Lue lisää ao. sisältöohjeista.

Modus 3D Journal on ilmaiseksi luettavissa oleva Open Access -julkaisu.

NÄIN KIRJOITAT LEHTEEN

Modus 3D Journal ottaa vastaan tekstejä monialaisesti ja -tieteellisesti. Jos haluat ehdottaa artikkelia, näkökulmaa tai nostoa lehteen, tarkista ensin ajankohtaiset kirjoittajakutsut verkkolehden ajankohtaista-osiosta. Jos ideasi ei liity voimassa olevien kirjoittajakutsujen teemoihin, voit ehdottaa tekstiä myös niiden ulkopuolelta. Toimi silloin seuraavasti:

1. Ehdota tekstin aihetta toimitukselle sähköpostilla: [email protected]

2. Jos ideasi hyväksytään, valmistele luonnos: rajaa aihe huolellisesti ja pyri tiiviiseen esitykseen. 

3. Esitä luonnos toimituskunnalle sähköpostilla. Odota hyväksyntää ja asiantuntijoiden kommentteja.

4. Tutustu muotoiluohjeisiin ja laadi lopullinen julkaistava versio.

SISÄLTÖOHJEET

Modus 3D Journal julkaisee tieteeseen ja tutkimukseen perustuvia asiantuntija-artikkeleita sekä yleistajuisempia näkökulmia ja nostoja.

1. Asiantuntija-artikkelit ovat tiiviitä ja lähdeviittauskäytäntöä noudattavia tekstejä, jotka tuovat esiin tieteen ja tutkimuksen ajankohtaisia sisältöjä helposti ymmärrettävässä muodossa. Viitteellinen pituus on max 20000 – 30000 merkkiä välilyönteineen.

2. Näkökulmat ja nostot sekä blogitekstit ovat lyhyitä ja informatiivisia tekstejä, joiden sisältöjen ei tarvitse olla lähdeviittauskäytäntöä hyödyntäviä, mutta asiapitoisia. Näkökulmien ja nostojen tarkoituksena on toimia ajatusten herättäjinä ja ymmärryksen lisääjänä laajalle lukijakunnalle. Tekstien sisällöt voivat olla geneerisemmällä tasolla kuin asiantuntija-artikkeleissa, ja niissä voi tuoda ilmi myös henkilökohtaisia näkemyksiä käsiteltävään asiaan. Viitteellinen näkökulmien ja nostojen pituus on 5000 – 10000 merkkiä välilyönteineen.

Artikkeleita, näkökulmia ja nostoja voidaan julkaista joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Menetelmien kuvauksen sijasta lehden sisältöjen painotus on tutkimuksen tuloksissa, niiden reflektoinnissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa sekä uusissa avauksissa. Tekstiä ei tarvitse taustoittaa yleisesti tunnetuilla asioilla, vaan siirrytään suoraan asiaan.

Teemanumeroihin liittyvät tarkemmat ohjeet kuvataan erillisissä kirjoittajakutsuissa. Voit tarkistaa ajankohtaiset kirjoittajakutsut verkkolehden ajankohtaista-osiosta.

Modus 3D Journalissa tekstien julkaisukriteereinä ovat niiden uutuusarvo sekä osuvuus lehden teemaan ja aihealueisiin. Tutkimus- ja tiedeaiheisten artikkelien lisäksi lehti julkaisee näkökulmien ja nostojen muodossa mm. haastatteluja, henkilökuvia, ajankohtaisia uutisia, katsauksia, kirja-arviointeja ja blogeja. Lehti kannustaa organisaatiorajat ylittävään yhteiskirjoittamiseen. Lopullisen arvion tekstin julkaisemisesta tekee toimituskunta. Kirjoittaja on päävastuussa tekstin kielenhuollosta.

Julkaisuehdot

Modus 3D Journalissa on käytäntönä, että kirjoittajat antavat lehdelle julkaisuoikeuden toimittamaansa materiaaliin ja sitoutuvat noudattamaan journalin julkaisuehtoja. Kirjoittaja vastaa siitä, että lehteen esitettyä artikkelia tai aineistoa ei ole aiemmin julkaistu muussa julkaisussa, eikä oikeuksia ole luovutettu muulle julkaisijalle. Tekstin ilmestyttyä Modus 3D Journalissa kirjoittajalla on vapaat oikeudet käyttää ja kehittää julkaisua. Jotta kirjoittajan laatima teksti voidaan julkaista, on päävastuullisen kirjoittajan ensin täytettävä julkaisulupalomake.

Lehti pidättää oikeuden muutoksiin lehden yleisissä sisältörajauksissa ja kirjoittajaohjeissa.

MUOTOILUOHJEET

Artikkelitekstien laatimisessa hyödynnetään valmiiksi muotoiltua mallipohjaa. Lataa tästä artikkelitekstien mallipohja.

Tekstin alkuun listataan kaikkien kirjoittajien tiedot: etunimi, sukunimi ja organisaatio.

Artikkelin alkuun laaditaan lyhyt tiivistelmä (näkökulmissa, nostoissa ja blogikirjoituksissa vapaaehtoinen).

Tekstin otsikon alle lisätään 3-5 avainsanaa (näkökulmissa, nostoissa ja blogikirjoituksissa vapaaehtoinen).

Otsikon maksimipituus on 60 merkkiä.

Teksti tasataan vasempaan reunaan. 

Väliotsikoiden käyttöä suositellaan.

Käsikirjoitukset lähetetään word-dokumentteina (.doc tai .docx). Artikkeliteksteissä käytäthän artikkelitekstien mallipohjaa (katso yllä).

Kuvat ja kuviot toimitetaan sekä kuvatiedostoina että alkuperäisessä muodossa (esim. .pptx tai .pdf) sähköpostilla lopullisen tekstiversion ohessa. Samoin 3D-, video- ja audiomateriaalit toimitetaan sähköpostitse. Huom! Jos liite on iso, keskustele ensin toimituksen kanssa.

Lähdeviittaaminen

Modus 3D Journalissa hyödynnetään APA-tyylistä viittaustapaa.

Lähdeluettelo merkitään tekstin loppuun, ja se sisältää tekijän, julkaisuvuoden, julkaisun ja/tai artikkelin nimen, julkaisualustan nimen ja mahdollisen julkaisun numeron.

Tekstissä lähdeviitteet merkitään: yhden kirjoittajan julkaisuihin viitatessa (Ahlavuo 2014), kahden kirjoittajan julkaisuihin viitatessa (Ahlavuo & Hyyppä 2014) ja kolmen tai useamman kirjoittajan julkaisuihin viitatessa (Ahlavuo ym. 2014).

Esimerkkiviittauksia eri julkaisumuotoihin:

Kirja

Vosselman, G. & Maas, H.G. (2010). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. Scotland: CRC Press.

Luku kirjassa

Kukko, A. & Kaartinen H. (2020). Multiplatform mobile laser scanning. Teoksessa B. Riveiro & R. Lindenbergh (toim.), Laser Scanning: An Emerging Technology in Structural Engineering Dialogue (s. 19–36). Leiden: CRC Press.

Artikkelit sarjassa (sarjalla tulee olla volyymi = journal)

Alho, P., Kukko, A., Hyyppä, H., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Jaakkola, A. (2009). Application of boat-based laser scanning for river survey. Earth Surface Processes and Landforms, 34, 1831–1838.

Artikkeli, jolla enemmän kuin 7 kirjoittajaa:

Anttila, K., Hakala, T., Kaasalainen, S., Kaartinen, H., Nevalainen, O., Krooks, A., … & Jaakkola, A. (2016). Calibrating laser scanner data from snow surfaces: Correction of intensities. Cold Regions Science and Technology, 121, 52–59. https://doi.org/10.1016/j.coldregions.2015.10.005.

Artikkeli, sarjassa, jossa ei käytetä sivunumerointia (julkaisunumeron ’2’ ei tule olla kursivoitu):

Elsherif, A., Gaulton, R. & Mills, J. (2018). Estimation of vegetation water content at leaf and canopy level using dual-wavelength commercial terrestrial laser scanners. Interface Focus, 8(2), 20170041. https://doi.org/10.1098/rsfs.2017.0041.

Lehtiartikkelit

Jaalama, K., Hyyppä, H., Ahlavuo, M., Räty, S., Julin, A., Virtanen, J-P., Kurkela, M. & Vaaja, M. (2017). Viherrakenteen 3D-mittauksella hyvinvointia elinympäristöstä. AMK-lehti/UAS Journal, 2. Haettu 5.10.2018 osoitteesta https://uasjournal.fi/2-2017/viherrakenteen-3d-mittauksella-hyvinvointia-elinymparistosta/

Konferenssijulkaisu (konferenssin kootussa teoksessa, ’proceedings’)

Ahokas, E., Kaartinen, H., Matikainen, L., Hyyppä, J. & Hyyppä, H. (2002). Accuracy of high-pulse-rate laser scanners for digital target models. Teoksessa G. Begni (toim.), Proceedings of 21st Earsel Symposium, Observing Our Environment From Space: New Solutions for a New Millennium (s. 175-178). Paris: Balkema Publishers.

Verkkolähteissä lähdeluettelo sisältää aineiston nimen ja julkaisijan sekä verkkosivun osoitteen ja päivämäärän, jolloin sivuun on viitattu.

Lisää esimerkkejä APA-viittaustyylistä löytyy tästä tai  Jyväskylän yliopiston sivuilta: https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/lahteet-hallintaan/lahteet-viittaukset/nain-viittaat

Välitä eteenpäin