22.2.2022
Hannu Hyyppäa,b, Marika Ahlavuoa, Mika Lindholmb
aAalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, MeMo
bMetropolia AMK, Rakentaminen ja arkkitehtuuri
TKIO kuvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan integroitua oppimista. TKIO-toiminnassa tavoitteena on myös TKI-hankkeen alueellisten ja verkostotoimijoiden osaamisen sekä oman osaamispääoman lisääntyminen. Osaamiskeskukset ja -alueet, innovaatiokeskittymät ja instituutit voivat kasvattaa osaamispääomaansa TKIOn avulla.
Aalto MeMo ja Metropolian rakennustekniikka ovat kehittäneet vuosien varrella TKIOta yhdessä tekemällä. Opiskelijoille on esitetty uusimpien ja käynnissä olevien hankkeiden teknologiaa ja uusinta tutkimustietoa. Innovaatioharjoitus- ja opinnäytetöitä on hyödynnetty rahoitushakujen tukena, joten yhteistyö on tukenut sekä sisäisten ja ulkopuolisten hankkeiden rahoitusten hakua ja toteuttamista. Yhteiskirjoittamista ja -tuottamista on pilotoitu jakamalla kumppanuuksia. Säännöllinen asiantuntijavaihto ja yhteisjulkaisut kuten tulevaisuuskatsaukset ja kirjat ovat ylläpitäneet tiivistä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä muovautuen vähitellen uusiksi käytännöiksi. Oheinen artikkeli kuvaa teoreettisesti mitä TKIO on. Artikkelin jatko-osassa käsitellään yhteisiä toteutusesimerkkejä.
Kyselytutkimuksella selvitettiin toimivia ja tuttuja tapoja hyödyntää TKIOta
Avoimen TKI-toiminnan käytäntöjä ja asenteita TKI-toimintaa kohtaan selvitettiin OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa (2018-2021). Hankkeessa toteutettiin Aalto-yliopiston johdolla kyselytutkimus, jotka suunnattiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan parissa työskentelevälle henkilöstölle, opettajille ja muille asiantuntijoille (Jaalama ym. 2020). Kysymykset käsittelivät TKIn ja opetuksen integraatioon liittyviä teemoja sekä opiskelijoiden osallistamista TKI-toimintaan.
Vastauksissa ilmeni toimivia tapoja hyödyntää TKIOta. Hyviksi koettuja perinteisiä TKItä tukevia tapoja vastaajat luettelivat mm. harjoittelupaikkojen, opinnäytetyöaiheiden, kurssityöaiheiden ja innovaatio- tai projektitöiden tuottamisen osana sisäistä tai ulkopuolisesti rahoitettua TKI-toimintaa tai työelämätoimeksiantoa. Lisäksi toimiviksi tavoiksi mainittiin YAMK-opintojen hyödyntäminen yritysyhteistyössä, palkallinen harjoittelu TKI-hankkeessa sekä liiketoimintana tarjottavat palvelut. Erilaiset esiselvitykset, kartoitukset ja kyselyt koettiin myös toimivaksi tavoiksi hyödyntää TKIOta. Haastavaa on se, että julkinen rahoitus ei mahdollista TKI-hankkeesta opiskelijalle maksettavaa palkkaa, mikäli hän saa samasta työstä opintopisteitä. (Talvela ym. 2020).
Kyselyn avoimien vastausten mukaan hyviksi tavoiksi opetuksen, opintojen tai opiskelijoiden kytkemiseen osaksi TKIOta vastaajat mainitsivat seuraavia vaihtoehtoja: TKI-hankkeiden kummiluokat, Learning by Developing -pedagogiikan mukaisesti opiskelijat ovat mukana hankkeen elinkaaren ajan, ohjaamalla pakollista opetusresurssia TKI-henkilöstölle, opiskelijoiden ottaminen mukaan hankkeessa tehtävän artikkelin tai muun julkaisun kirjoittamiseen opintojaksolla, joustoa opintosuunnitelmassa ja oppilaan TKI-työssä tehdystä työstä palkitseminen esim. opintopisteillä. Muiksi toimiviksi tavoiksi toteuttaa TKIOta vastaajat kokivat lisäksi opinnäytetöiden kytkemisen hankkeen tehtäviin jo hakemusvaiheessa, kaikkien TKI-hankkeiden linkitys valittuihin opintojaksoihin, hankkeen tulosten esittely sopivan opintojakson yhteydessä, perehdyttämällä opiskelijat paremmin TKI-toimintaan jo opintojen alkuvaiheessa ja TKIssä tuotetun materiaalien viemisen oppimateriaaleiksi.
Rakennus- ja kiinteistöalan erikoispiirteitä
Jo vuonna 2012 rakennus ja kiinteistöala vastasi noin 33 % maamme bruttokansantuotteesta. Näin ollen ala on suurin yksittäinen liiketoiminnan sektori Suomessa (Hyyppä 2012). Haasteena viime vuosina alalla ovat olleet nopea digitalisoituminen, monialaistuminen ja toistuvat laatuongelmat. Alojen käytännönläheisyys houkuttelee opiskelijoita jo hyvin aikaisin opintojen alussa ympärivuotiseen työharjoitteluun. Tämä on ristiriidassa yhtenä ammattikorkeakoulujen tulosmittareista toimivan, vaaditun 55 opintopisteen, vuositahdin kanssa. (Ahlavuo ym. 2018)
Varsinkin pandemian aikana työ on houkutellut opiskelijoita. Metropolialla on suurimpien rakennusalan toimijoiden kanssa tehty yhteistyösopimuksia, joissa on tunnistettu koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehitysmahdollisuudet yrityksen tarpeista. Valtaosa Metropolian vuosittaisista rakennustekniikan noin sadasta opinnäytetyöstä ja innovaatioprojektista tehdäänkin yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa. (Ahlavuo ym. 2018)
Julkaisutoiminta tukee hankkeiden näkymistä yhteiskunnassa
Yhteiskirjoittamalla eli julkaisemalla ja popularisoimalla voidaan havainnollistaa monimutkaisia teknisiä, teknistaloudellisia ja luonnontieteellisiä ilmiöitä tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisille käyttäjäryhmille. Monen asiantuntijan yhteinen kirjoittaminen toimii myös hyvänä sisäisen viestinnän kanavana. TKIO-toiminnassa saman teeman ympärillä työtä tehdään usein verkostoissa, jolloin samanaikainen tekeminen voi olla hyvin satunnaista. Verkoston jäsenet voivat myös valita viestintäänsä omille kohderyhmilleen sopivia ydinviestejä ja kanavia. Viestinnän volyymi kasvaa, kun yhdessä kirjoittamalla ja julkaisemalla hankkeen tuloksia voidaan näkyvöittää siitä kiinnostuneiden käyttöön tietoa edelleen analysoimalla, visualisoimalla ja nivomalla ajankohtaisiin ilmiöihin.
Toimiviin tiedon luomisen ja jakamisen tiloihin tulee kiinnittää huomiota
Älykkäät tilat mahdollistavat kohtaamiset ja toiminnan visuaaliseen esittämisen. Näytöt ja niihin integroidut toiminnot mahdollistavat tiedon välityksen demoamalla, jolloin TKIO-toiminnan ratkaisukeskeinen esittäminen on mahdollista. Virtuaaliset tilat oppimisympäristöinä ovat kasvattaneet myös merkitystään. Kokoavat tilat kuten Learning Cafe tai erilaiset kohtaamiseen suunnitellut studiot ja laboratoriot, toimivat luontevana kohtaamispaikkana eri organisaatioiden asiantuntijoille. Tapahtumat ja näyttelyt luovat tärkeät puitteet verkostumiselle ja tiedon jakamiselle. Fyysisten ja virtuaalisten tilojen toimintojen tuleekin sekoittua sopivasti, jotta paras mahdollinen oppimistulos voidaan saavuttaa. Digitaalisen esittämisen rinnalla mm. posterit ja esitteet ovat edelleen hyväksi koettuja, tuttuja välineitä kiinnostuksen herättämisessä.
Infrat ja toimivat oppimisympäristöt TKIO-integraation työkaluna
Useat fyysiset ja digioppimisympäristöt ovat osaltaan ratkaisseet inhimillisen pääoman pysymistä korkeakouluilla. Monet innovaatio- ja harjoitustöistä sekä erilaiset opinnäytetyöt hyödyntävät oppimisympäristöjen mittausväline- tai ohjelmistoresursseja tai monipuolisia aineistoja sekä henkilökunnan laaja-alaista tukea. Infrat tukevat opiskelijoiden visuaalista oppimista ja kokeilukulttuuria. Ne toimivat TKIOn välineinä ja toimivat paikkana erilaisten näkemysten kohtaamisille, ideoiden ja yhteistyön viriämiselle ja tuloksellisuudelle sekä tulevaisuusmyönteisyydelle, hyödyntäen teknologiaa ja ohjelmistoja.
Osaamispääomasta organisaatiossa
Osaamispääoman hallinta vaatii kattavaa käsitystä organisaatiossa olevasta tiedosta, sen tasosta ja tarpeista, syntyvistä tietovirroista sekä tiedon tallettamisesta. Tiedon ja osaamisen tallennus ja sen käyttö organisaatiossa johdettavana osaamispääomana vaatii tehtävien, niiden osaamisvaatimusten ja -tarpeiden, ydinosaamisen sekä osaamisen kasvun kokonaisvaltaista hallintaa. Opetusorganisaatiossa opiskelijat virtaavat organisaation läpi nopeasti ja heidän osaamisensa tallentaminen on haastavaa. Tiedon ja osaamisen päivittäminen on kuitenkin olennaista, kun halutaan toimia TKIn eturintamassa. Opetusorganisaatioilla tämä vaatii perehtymistä eri alojen teorioihin ja käytäntöihin sekä suuren määrän erilaisia itsekehitettyjä ja testattuja malleja sekä prosesseja, joihin on koottu johtamisen kannalta tärkeitä osa-alueita.
Miten hyödynnämme uudet toimintatavat?
TKIO-toimintaan liittyvät myös kiinteästi toimijoita ja eri aloja yhdistävät tapahtumat, kuten webinaarit, työpajat, ideariihet ja hautomot. Niiden yhtenä tehtävänä on verkottaa alan toimijoita uusiin yhteistyömuotoihin. Kaikki saavat olla mukana ja mahdollisuuden hyödyntää tietoa soveltuvin osin työssään. Opiskelijat saavat näistä asiantuntijoiden välisistä keskusteluista tietoa ja tuoden keskusteluun tuoreita näkökulmia. Dokumentoimalla tapahtumista tietoa ja jakamalla sitä omassa TKIO-toiminnassa edistetään osaamispääoman kasvua organisaatiotasolla. Opiskelijoiden tuoma lisäarvo asiantuntijatyöhön näkyy onnistuessaan niin opiskelijan oppimisprosessissa kuin yhteistyökumppaneiden toimintatapojen kehittymisessä.
TKI-kurssit opiskelijoille
Useat yliopistot ja AMK:t tarjoavat opiskelijoille TKI-kursseja mm. avoimeen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, tutkimusetiikkaan, tutkimuksen suunnittelun vaiheisiin, oikeuksiin, sopimuksiin ja lisensseihin sekä aineistojen avaamiseen ja datan hallintaan ja jakamiseen sekä avoimeen julkaisemiseen (Puhakka-Tarvainen ym. 2021; Laakso ym. 2021). TKI-toiminnan ja oppimisen ohjeisiin ja niihin liittyviin palveluihin on tarjolla jo lukuisia verkkosivustoja (Kärki ym. 2021), joissa käydään läpi edellä mainittuja kokonaisuuksia. TKI-akatemioissa (Hannunen ym. 2021) voidaan käydä läpi opiskelijoiden osallistumista TKI-hankkeiden toteuttamiseen ja niissä voidaan järjestää hankkeiden aihealueiden ydinosaamisista opiskelijoille (Nurmi ym. 2021) muutamien viikkojen intensiivikursseja.
Opiskelijaprojektit
Opiskelijoiden ottamista osaksi ainakin ulkopuolisesti rahoitettuja TKIO-hanketta tulisi saada kannustavammaksi. Opiskelijatöiden tekemisessä painopistettä tulisi enemmän kohdistaa tulevaisuuskatsauksiin nykytilakuvauksiin, joissa voidaan tuottaa taustoja ja visioita opiskelijan ja toimeksiantajan oppimisen tueksi. TKIO- opiskelijaprojekteissa yhtenä sen onnistumisen edellytyksenä voi olla esimerkiksi opiskelijan taito kyselyiden ja selvitysten nopeaan toteuttamiseen sekä tarvittavat tiedot TKI-toiminnan perusteista. Kyky soveltaa korkeakoulussa opittua projektissa saatavaan uuteen tietoon on olennaista työelämäharjoittelussa. Uudenlaiset taidot sovellettuna opiskelijan TKIO-toimintaan tuovat onnistuessaan osallistujille arvokasta osaamispääomaa.
Uuden tiedon tuottaminen
Korkeakouluissa opetus pohjautuu lähes aina tutkimukseen, jolloin opiskelijoilla on siis aitiopaikka uusimpaan tietoon. Opinnoissa syvennytään paljon myös tieteellisiin artikkeleihin. Niissä on tehty yleensä katsauksia niin kotimaan kuin kansainväliseen ajankohtaiseen tutkimustietoon state-of-the art -katsausten muodossa.
Uuden tiedon synnyttäminen edellyttää aina organisaatiotoiminnassa sekä hiljaisen tiedon että näkyvän tiedon vuorovaikutusta. Nonakan ja Takeuchin (1995) teoria rakentuu neljälle erilaiselle tavalle muuntaa tietoa: tiedon sosialisaatiolle, tiedon ulkoistamiselle, tiedon yhdistelylle ja tiedon sisäistämiselle. Toisaalta uuden tiedon syntyyn vaikuttavat lisäksi heikot signaalit, luovuus, innovatiivisuus ja oikea ajoitus (Ståhle 2008).
Ennakoinnin ymmärrys ja hankkeiden taustoja tukevat state-of-the-artit ovat pakollisia uuden tiedon luomiseksi ja mielessä olevien ideoiden sijoittumisesta kerran keksittyyn tai toteutettuun tietoon. TKIOssa on tärkeää, että jaetaan yhteinen näkemys siitä, mitä maailmalla tiedetään, mitä on ennen tehty ja millaisia ideoita muut ovat jo pohtineet ja tuottaneet.
Lopuksi
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan johtamisen kannalta TKIOn kehittäminen ja ottaminen osaksi rutiinitoimintaa on vain tietoinen kehityspolku kohti avoimempaa ja kestävämpää koulutusta.
Lisätietoja
Ahlavuo, M., Hyyppä, H. ja Haggrén, H. 2011. Tietovirrat akateemisessa tutkimusympäristössä,
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011. pp. 54-67.
Ahlavuo, M., Lindholm, M., Hyyppä, H. ja Jaalama, K. 2018. Työhön kiinnittyminen rakennus- ja kiinteistöalojen opinnoissa. UAS Journal 2/2018.
Hannunen, J. ja Heino, P. 2021. TKI-akatemia: malli opiskelijoiden osallistumisesta TKI-hankkeiden toteuttamiseen. Teoksessa Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen, Sirkku Uusimäki (toim.) AVOIN TKIO -KEITTOKIRJA – Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. SeAMK 2021.
Hovila, H. 2006. Uuden tiedon luominen. Tietämyksen hallinta-kurssi. TITA-4100. Tampereen teknillinen yliopisto, Tiedonhallinnan laitos.
Hytönen, S. ja Kolehmainen, J. 2003. Tietämyksenhallinta uusmedia- ja ohjelmistoyritysten innovaatiotoiminnassa. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. ISBN 951-44-5796-X. ISSN 0785-2657. Tampereen yliopistopaino, Tampere. 93 s.
Hyyppä, H. 2012. Rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rakennus- ja kiinteistöalan julkaisuja 2012.
Jaalama, K., Talvela, J., Hyyppä, H., Ahlavuo, M., Lahtinen, H., Kärki, A. ja Päällysaho, S. 2020. TKI-hankkeiden tuloksia toivotaan nykyistä paremmin jakoon. UAS Journal 1/2020.
Kärki, A., Ahonen, M., Antola, K., Järvimäki, R., Kärki, J. ja Salminen, H. 2021. SAMKin Avoimen tieteen ja opetuksen toimintakulttuurin verkkosivut palvelevat koko korkeakouluyhteisöä. Teoksessa Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen, Sirkku Uusimäki (toim.) AVOIN TKIO -KEITTOKIRJA – Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. SeAMK 2021.
Laakso, K., Jalava, M., Sunikka, A., Hyyppä, H., Ahlavuo, M. ja Kurkela, M. 2021. Data-agentit tutkimuksen apuna. Teoksessa Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen, Sirkku Uusimäki (toim.) AVOIN TKIO -KEITTOKIRJA – Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. SeAMK 2021.
Nonaka, I. ja Konno, N. 1998. The concept of ”Ba”: building a foundation for knowledge creation. California Management Review 40 (3), pp. 40 – 54.
Nonaka, I. ja Takeutchi, H. 1995. The knowledge-creating company: how Japanese companies create the dynamics of innovation. Oxford University Press, New York, ISBN 0195092694
Nurmi, C., Leino, M., Nuutinen, P. ja Mikkola, M. 2021. Akatemiamallit uusina oppimiskonsepteina SAMKissa. in Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.). Avoin TKI-integroitu oppiminen – toimintamallit ja hyvät käytänteet. Laurea-julkaisut 163.
Puhakka-Tarvainen, H., Varis, K., Kärki, A., Lehto, A., Latvanen, J. ja Päällysaho, S. 2021. Avoimen toimintakulttuurin CampusOnline-verkkokurssit. Teoksessa Seliina Päällysaho, Jaana Latvanen, Sirkku Uusimäki (toim.) AVOIN TKIO -KEITTOKIRJA – Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen. SeAMK 2021.
Ståhle, P. 2008. Tulevaisuuden osaamisyhteiskunnan haasteet. Nordisk Tänketankin seminaari. Eduskuntatalo 12.5.2008.
Talvela, J., Jaalama, K., Hyyppä, H., Ahlavuo, M., Päällysaho, S., Lahtinen, H. ja Kärki, A. 2020. Avoin TKI ammattikorkeakouluissa – tekijöiden näkemyksiä. UAS Journal 1/2020.
