Aineeton pääoma ja siihen liittyvät oikeudet ovat yksi tämän ajan suurista trendeistä. Patentit, tekijänoikeudet, mallisuojat ja tavaramerkit esiintyvät monissa liiketoimintaa, kilpailukykyä ja kansankunnan menestymistä tavoittelevissa strategioissa ja ohjelmissa. Aika-ajoin uutisotsikot kertovat näyttävistä patenttiriidoista ja suurista korvauksista tai musiikin plagiointiin liittyvistä oikeudenkäynneistä. Mutta ovatko aineettomat oikeudet vain isojen firmojen temmellyskenttä, vai tulisiko myös pienempien toimijoiden hyödyntää niitä omassa bisneksessään? Mitä luovan alan yrittäjän ja pienen yrityksen olisi syytä tietää aineettomista oikeuksista? Tässä kirjoituksessa pohditaan näitä asioita eri näkökulmista.
TEKIJÄNOIKEUS
Luovilla aloilla tekijänoikeus on perinteinen ja yleisesti tunnettu suojaus. Se on automaattinen oikeus, joka syntyy siinä hetkessä, kun tekijä saattaa luovan työnsä tuotoksen konkreettiseen ilmaisumuotoon. Tuo muoto voi olla paperi, savi, marmori, kangas tai mikä tahansa muu fyysinen alusta. Myös tietokoneen ohjelmakoodi on kelvollinen ilmaisumuoto teokselle.
Mutta ihan mikä tahansa sutaisu ei kelpaa teokseksi. Teoskynnyksen ylittyminen tarkoittaa sitä, että tuotoksen tulee olla omaperäinen ja itsenäinen; sellainen ettei toinen tekijä tuottaisi sattumalta aivan tai lähes samanlaista. Monet sävellykset, kuvataiteelliset tai kirjalliset teokset, elokuvat ja arkkitehtoniset aikaansaannokset ovat esimerkkejä teoskynnyksen ylittävistä töistä.
Valokuva Paavo Nurmesta sytyttämässä Olympiatulta 1952 on hyvä esimerkki työstä, joka ei ylitä teoskynnystä (kuva 1). Historiallisesta merkittävyydestään huolimatta valokuva on tavanomainen, jonka joku muukin olisi voinut tuossa tilanteessa ottaa.
Täysin vailla suojaa ei tämäkään kuva ole. Siinä missä teoskynnyksen ylittäviä tuotoksia suojaa tekijänoikeus, nauttivat tavanomaiset valokuvat tekijänoikeuden lähioikeuden tarjoamaa lyhyempää suojaa. Tekijänoikeuden suoja alkaa teoksen syntymisestä ja säilyy tekijän kuolemaan asti sekä vielä 70 vuotta sen jälkeen. Lähioikeudet tarjoavat tavanomaiselle valokuvalle 50 vuoden suojan valokuvan ottamishetkestä. Siispä mikä tahansa valokuva kotialbumissa on ns. lähioikeuden suojaama 50 vuoden ajan kuvan ottamisesta. (kuva 2)
Suojaa nauttivan valkokuvan – tahi muun teoksen – levittämiseen, muuntelemiseen, julkaisemiseen tai muuhun käyttämiseen tarvitaan aina oikeuden haltijan lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita teoksen siteeraamiseen hyvän tavan mukaisesti eikä yksityiseen käyttöön tehtävää kopiointia, kunhan kopioitava teos on hankittu laillisesti.
PLAGIOINTI
Toisen tekemän teoksen luvaton käyttö on tekijänoikeusrikos tai -rikkomus, riippuen sen tahallisuuden asteesta. Joka tapauksessa plagioinnista voi joutua maksamaan sakkoja sekä kovauksia alkuperäisen teoksen tekijälle. Taiteessa rajanveto plagioinnin ja aiempien teosten innoituksen välillä on häilyvä ja vaikeasti mitattava. Musiikkialalla on hyvin tavanomaista lainata sointuja, sävelkulkuja ja rytmejä ja rakentaa niitä hyödyntämällä uusia teos. Tässä muutama esimerkki näistä tapauksista. Tämä tanssiin ja koreografiaan liittyvä esimerkki (De Keersmaeker vs. Beyoncé) jäi epäselväksi, sillä, alkuperäisen koreografian tekijä ei lopulta haastanut kuuluisaa laulajaa oikeuteen. Amerikkalainen taiteilija Jeff Koons taasen tuomittiin 170.000 dollarin korvauksiin kun hän kopioi tämän oman työnsä aiheen suoraan toisen tekemästä mainoksesta.
TEKIJÄNOIKEUSRIIDAT
Suomessa tekijänoikeusriidat, kuten muutkin IPR-oikeuksiin liittyvät riidat käsitellään Markkinaoikeudessa. Vuoden 2017 aikana uusia tekijänoikeusriitoja käynnistyi 20 kpl. Näistä valtaosa oli elokuvien tai TV-sarjojen luvattomaan lataamiseen liittyviä haasteita, joissa kantaja hakee joko teleoperaattorille oikeuden määräystä luovuttaa IP-osoitteiden haltijoiden tiedot tai korvauksia ao. IP osoitteiden haltijoilta. Näiden haasteiden ominaispiirteitä ovat hyvin pienet korvausvaatimukset, mutta erittäin suuret oikeudenkäyntikulut. Tämä toiminta on luonteeltaan tekijänoikeustrollausta ja sen voi rinnastaa patenttitrollaukseen, joka etenkin Yhdysvalloissa on erittäin tuottoisaa liiketoimintaa muutamille asiaan perehtyneille juristeille. Luvattoman lataamisen lisäksi tekijänoikeusriitoja käytiin mm. valokuvien käyttöoikeuksista, teollisten asennusohjeiden kopioinnista ja valomainoksen suunnittelutyön tuloksesta. Suomalaisista IPR-riitojen päätöksiin voi tutustua tarkemmin täällä.
Vuonna 2017 Euroopassa käynnistettiin yhteensä yli 2200 tekijänoikeusriitaa. Ranska vaikuttaa olevan näissä riidoissa aktiivisin maa 644 tapauksella. Yhdysvallat on perinteisesti merkittävä oikeudenkäyntimaa ja siellä käynnistettiin yli 3000 uutta tekijänoikeuksiin liittyvää oikeudenkäyntiä.
TAVARAMERKIT
Tavaramerkkejä koskevat oikeudenkäynnit ovat sitten jo ihan omissa luvuissaan. Vuonna 2017 Yhdysvalloissa aloitettiin yli 22.000 ja Euroopassa 53.000 uutta tavaramerkkioikeudenkäyntiä. Suomessa aloitettujen osuus tästä oli 595 kpl. Tavaramerkki on yleisin IPR-oikeus maailmassa. Niitä rekisteröitiin viime vuonna yli 12 miljoonaa, joista 46% Kiinassa kuvastaen maailmantalouden uusia tuulia. Riitoja käynnistyi kuitenkin ”vain” 18.500, joten oikeuteen meneminen ei ehkä ole siellä aivan yhtä tavanomaista kuin läntisessä maailmassa.
Luovan työn tuotoksia voidaan suojata myös tavaramerkin avulla silloin, jos luovan työn tuotoksia käytetään kaupallisesti tuomaan luonnetta ja tunnettuutta jollekin tuotteelle tai palvelulle. Tavaramerkiksi voi rekisteröidä minkä tahansa tuotoksen, joka voidaan ilmaista graafisesti, kuten esim. muotoiltu kirjain tai merkki, iskulause, logo, musikaalinen tunnari, väriyhdistelmä, kuvake. Tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus käyttää merkkiä niissä maissa ja siihen liiketoimintaan, jota edustavaan luokkaan se on rekisteröity. Samankaltainen tavaramerkki voidaan rekisteröidä myöhemmin johonkin toiseen luokkaan jos sekaantumisen vaaraa ei katsota olevan (esim. Polo auto, Polo pastillit, Polo silmälasit, Polo vaatemerkki).
Tavaramerkki on brändin rakentamisen perusta ja kulmakivi. Ilman sitä ei ole brändiä eikä mitään kiintopistettä, jonka varaan ja ympärille liikearvon kasvattamista voitaisiin tehdä. Applen brändin arvoksi on laskettu 214 miljardia dollaria ja sen perustana on tuttu omenalogo (kuva 3).
Brändin rakentamisen alkeissa jokaisen yrityksen pitäisi ensitöikseen:
- Keksiä ja rekisteröidä itselleen hyvä ja vetävä nimi, joka jää mieleen ja toimii niillä alueilla (maissa) joissa aiotaan toimia
- Rekisteröidä nimeään vastaavat internet-domainit ja sosiaalisen median tägit
- Tehdä tai teettää itselleen hyvä tavaramerkki ja rekisteröidä se kaikissa niissä maissa, joissa on aikomus toimia.
Myös tavaramerkkejä käytetään näinä aikoina trollaukseen. Kun rekisteröi yrityksensä vaikkapa vain Suomeen, niin jonkin ajan päästä saattaa saada kohteliaan viestin jostain ulkomailta, jossa kerrotaan että ”teidän nimeänne vastaavaa tavaramerkkiä ollaan juuri jonkun toimesta täällä rekisteröimässä, mutta jos nyt maksatte (esim) 400 euroa, niin myönnämmekin merkin teille”. Sanomattakin selvää, ettei tuollaiseen kannata lähteä mukaan. Jos ei osoita asiaan mitään kiinnostusta, niin on todennäköistä, ettei merkkiä siellä kohdemaassakaan kukaan koskaan rekisteröi. Olkoonkin että tavaramerkin rekisteröinti on suhteellisen halpaa – Euroopan laajuinen tavaramerkin rekisteröinti irtoaa vaivaisella 850 eurolla ja kun maksaa vastaavan summan 10 vuoden välein, on tavaramerkki periaatteessa ikuinen.
MALLISUOJA
Kolmas luovien alojen kannalta tärkeä ja kiintoisa IPR oikeus on mallisuoja. Sellainen voidaan saada tuotteen muotoilulle, ulkonäölle, tuntumalle (touch & feel), yksityiskohdille ja osille. Monissa tapauksissa tavaramerkki ja mallisuoja limittyvät tai ovat päällekkäisiä ja pitää tapauskohtaisesti päättää kumpaa suojausta käytetään, vaiko kumpaistakin.
Värit, ornamentit, muoto, pintamateriaali ym. ovat osa mallisuojalla suojattavia tuotteita (kuva 4). Mallisuojan yksinoikeus on voimassa rekisteröinnistä viisi vuotta kerrallaan, ja se voidaan uusia aina 25 vuoteen asti, jonka jälkeen malli ei ole enää suojattu. Siinä syy mm. sille, että Coca Colan pullojen muotoilu ei säily vakiona vuosikymmenestä toiseen.
YHTEENVETO
Luovien alojen tekijöiden on syytä tietää ja tuntea omien tuotostensa suojaamiseen liittyvät perusasiat. Tekijänoikeus, tavaramerkki ja mallisuoja ovat erityisesti luovien alojen tekijöille tärkeitä oikeuksia. Kun ne hallitsee, voi niitä myös itse käyttää oman liiketoimintansa kehittämiseen ja liikearvon kasvattamiseen. Samalla oppii myös paremmin välttämään plagiarismiin liittyvät sudenkuopat ja ikävyydet.
***
Kirjoittaja: TkL Juhani Talvela
Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti
