JOHDANTO 3D-BLOGISARJAAN (OSA 1/7)

Tekniikka ja luovat alat törmäyskurssilla – tämän blogisarjan luettuasi selviät keskustelusta 3D-insinöörin kanssa. Matalan kynnyksen blogisarjassa avaamme 3D-mallintamisen perusteita yksinkertaisilla esimerkeillä.

Mitä mahdollisuuksia 3D-mittaaminen ja -mallintaminen voivat tarkoittaa esimerkiksi luoville aloille, ja millaisiin teknisiin käsitteisiin he voivat asian parissa törmätä? Mihin perustuu se, että 3D-visualisointeja esineistä tai tiloista voi hyödyntää vaikka tapahtumatuotannossa?

Tekniikan ja luovien alojen yhteistyössä kommunikaatio voi joskus tuntua vaikealta, sillä 3D-alan käsitteet eivät ole arkikielessä kaikille tuttuja. Monille kolmiulotteiset virtuaalimaailmat ovat saattaneet tulla tutuksi esimerkiksi pelien kautta. Peleissä 3D-maailmat ovat usein fiktiivisiä, ja ne perustuvat 3D-artistien tai pelisuunnittelijoiden toteutuksiin.

Kolmiulotteisuutta hyödynnetään kuitenkin laajalti myös mittatarkoissa ja todellisuutta mukailevissa virtuaaliympäristöissä, joita käytetään yhä enemmän esimerkiksi kiinteistönvälityksessä, rakennussuunnittelussa ja teollisuudessa. 3D-mallit ja -mittausteknologiat voivat avata kiinnostavia kehityssuuntia myös luovien alojen toimijoille.

Tämän blogisarjan ensimmäisissä osissa käymme läpi käsitteitä, joiden avulla luovien alojen taitajien on helpompi omaksua erilaisia 3D-tekniikoiden hyödyntämisen tapoja. Myöhemmissä osissa esittelemme myös digitaalisten 3D-mallien käyttötapauksia erityisesti luovia aloja sivuavista näkökulmista.

Kuva 1. Instituutin maskotista on tuotettu 3D-mittaamalla 3D-malli ilman tekstuureja. Kuvassa näkyvä laite on kalifornialaisen Occipital-yhtiön Structure Sensor, joka on kuluttajille suunnattu iPadin lisälaitteena toimiva 3D-mittalaite. Kuva: Kaisa Jaalama, Aalto-yliopisto

BLOGISARJAN SEURAAVISSA OSISSA KÄSITELLÄÄN MM. SEURAAVIA TEEMOJA 

  • 3D-mittaus, -mallinnus ja -visualisointi, 
  • 3D-mallien esitys- ja katselutavat, 
  • 3D-mallien käyttötavat ja kontekstit sekä
  • erilaiset 3D-mallien käyttötapaukset.

Kirjoittajat: Mikael Ala-Ketola, Kaisa Jaalama & Hannu Hyyppä

Rakennetun ympäristön laitos / Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti /Aalto-yliopisto

***

Blogikirjoitus on laadittu osana Creve 2.0 -hanketta. Creve 2.0 -hankkeessa rakennetaan luovien alojen valtakunnallista yrityspalveluverkostoa ja uusia tulevaisuuden tarpeisiin vastaavia palveluja aloittaville luovien alojen yrittäjille. Hankeen toteutusaika on 05/2018 – 12/2020. Hanke on rahoitettu Luovan osaamisen ESR-ohjelmasta.

Välitä eteenpäin

shares