Aineistolähtöinen kiertotalouden suunnittelu taloyhtiöissä

17.6.2022

Kaisa Jaalama^a, Aino Keitaanniemi^a, Heikki Kauhanen^a, Arttu Julin^a, Matti Kurkela^a, Toni Rantanen^a ja Matti Vaaja^a

^aAalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos 

Circular Green Blocks -hankkeen blogisarja

Asiasanat: kiertotalous, aineistolähtöinen suunnittelu, 3D-paikkatieto, korttelit, taloyhtiöt

Kiertotalous on osa uudenlaista kestävyysparadigmaa, johon liittyy esimerkiksi materiaalikierron tehostaminen, resurssiviisaus sekä tuotanto- ja logistiikkaketjujen optimointi. Kiertotalouden periaatetta kytketään parhaillaan moniin yhteiskunnan toimintoihin, joista yhden kokonaisuuden muodostavat taloyhtiöt.

Koteihin kietoutuva arki ja asuminen on keskeinen osa ihmiselämää. Post-korona-aikana sen luonne on kuitenkin muuttunut, sillä etätöiden lisääntyminen on jossain määrin lisännyt ihmisten kotona vietettyä aikaa (Leskinen 2021) ja toisaalta myös kuluttaminen siirtyi korona-aikana yhä enemmän kodin ja lähiympäristön piiriin (esim. Bärsch ym. 2021). Kestävä koti ja asuminen on siten yhä merkittävämpi osa kestävää kuluttamista. Yksilön arkielämässä kiertotalous voi näkyä esimerkiksi lähiviljelynä, kierrättämisenä tai tavaroiden lainaamisena ja vuokraamisena yksityisomistamisen sijaan.

Kiertotaloudessa on monella tapaa kyse ihmisen toiminnan optimoinnista ja luonnolle koituvien haittojen minimoinnista; uutta ei tarvitse rakentaa, jos vanhaa voidaan korjata. Energiaa ja ruokaa voidaan tuottaa itse kodin lähellä täydentämään muuta tuotantoa. Pihoja on hyödyllistä optimoida palvelemaan paitsi ruoan- ja energiantuotantoa, myös muita paikallisia luonnon ekosysteemipalveluja. Nämä palvelut sisältävät paitsi luonnon tuottamat tuki- ja sääntelypalvelut, kuten pölyttämisen ja vesien hallinnan, mutta myös kulttuuripalvelut, kuten virkistäytymisen luonnossa. Tutkijat ovat jo vuosikymmeniä sitten osoittaneet, että esimerkiksi asunnon vihernäkymillä voi olla suoria yhteyksiä ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen (esim. Ulrich 1984, Soga ym. 2021).

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja siksi myös kiertotalouden kaltaisessa toiminnan suuntaamisessa päätösten on hyvä perustua yhteisön osallistamiseen ja inhimilliseen tietoon. Inhimillisen tiedon lisänä, ja sen tukena, on päätöksenteossa mahdollista hyödyntää myös intrumentaalista ympäristötietoa, kuten paikkatietoaineistoja. Kiertotalouden tutkimuksessa ja kehittämisessä onkin viime aikoina viitattu suunnittelu- ja aineistolähtöiseen kiertotalouteen (design- and data-based circular economy). Kauppilan et al. (2022) mukaan kiertotalouden tavoitteisiin pääsemisiksi oikeanlaisella ja ajantasaisella tietoaineistolla (datalla) on keskeinen rooli. Tietoaineistojen avulla paitsi kehitetään kiertotalouden ratkaisuja, myös voidaan tunnistaa mahdollisuuksia tehdä asioita toisin ja arvioida uusien ratkaisujen käytettävyyttä ja sopivuutta tavoitteiden saavuttamiseen.

Taloyhtiöiden mahdollisuudet sisällyttää kiertotalouden periaatteet osaksi toimintaansa ovat moninaisia. Toiminnan uudelleen arvioinnissa on tarpeen saada monipuolista ymmärrystä siitä, miten sekä välittömät (esim. pihaviljely) että välilliset (esim. jätehuolto) taloyhtiötä koskevat toiminnot toimivat nykyisellään, ja miten niitä olisi mahdollista tehostaa ja järjestää kiertotalouden periaatteita mukaillen. Eräs esimerkki potentiaalisista tietoaineistoista on paikallinen 3D-paikkatieto, joiden avulla voidaan ottaa huomioon myös taloyhtiön vertikaaliset rakenteet, kuten varjostavat rakennukset ja puut.

Circular Green Blocks -hankkeessa selvitämme, miten muun muassa taloyhtiöiden hulevesien hallintaa, pihaviljelyjen sijoittamista ja vihernäkymiä voidaan tukea näillä paikallisilla tietoaineistoilla. Selvitystyömme hankkeessa perustuu hankkeen taloyhtiökumppaneiden kortteleista kerättäviin paikkatietoaineistoihin ja aineiston hyödyntämisen demonstraatioihin. Lisäksi kokoamme tutkimuskatsauksen potentiaalisista 3D-paikkatietoratkaisuista taloyhtiöissä. Tavoitteenamme on, että hankkeen päätyttyä taloyhtiöillä, yrityksillä ja muilla keskeisillä toimijoilla on paremmat lähtökohdat ymmärtää ja saada tietoa 3D-paikkatietolähtöisistä kiertotalouden suunnittelumahdollisuuksista.

Lähteet:
Bärsch, S., Bollweg, L., Weber, P., Wittemund, T., & Wulfhorst, V. (2021, March). Local Retail Under Fire: Local Shopping Platforms Revisited Pre and During the Corona Crisis. In International Conference on Wirtschaftsinformatik (pp. 123-139). Springer, Cham.

Kauppila, T., Berg, A., Dahlbo, H., Eilu, P., Heikkilä, P., Hentunen, A., … & Valtanen, K. (2022). Handbook for a Data-Driven Circular Economy in Finland: Data Sources, Tools, and Governance for Circular Design.

Leskinen, T. (2021) Etätyö yleistyi eniten aloilla ja alueilla, joilla sitä ennen tehtiin vähiten. Tieto & Trendit. Tilastokeskus.

Soga, M., Evans, M. J., Tsuchiya, K., & Fukano, Y. (2021). A room with a green view: the importance of nearby nature for mental health during the COVID‐19 pandemic. Ecological Applications, 31(2), e2248.

Ulrich, R. S. (1984). View through a window may influence recovery from surgery. Science, 224(4647), 420-421.

Välitä eteenpäin